Venäläisfilosofi: Ukrainassa ratkotaan maailmanjärjestystä

Venäjällä mielipidevaikuttajan rooliin noussut kansallismielinen politologi Aleksandr Dugin katsoo, että Ukrainan kriisissä on kyse globaalista vastakkainasettelusta.

Suomessa vieraileva venäläinen politologi ja filosofi Aleksandr Dugin katsoo, että Ukrainan kriiisissä kamppaillaan myös tulevasta maailmanjärjestyksestä.

Dugin esittää, että Venäjä on Ukrainassa haastanut Yhdysvaltain hallitseman yksinapaisen maailmanjärjestyksen asettumalla tukemaan Ukrainan itä- ja eteläosia Kiovan väliaikaishallitusta vastaan.

– Ukrainassa on erittäin vakava tilanne. Kyseessä ei ole pelkästään Venäjän ja Ukrainan konflikti tai kansalaiskonflikti Ukrainan kahden eri osan kesken, vaan globaali vastakkainasettelu, Aleksandr Dugin sanoo.

 

Ne, jotka väittävät, että Venäjä uhkaisi Suomea, valehtelevat.

– Aleksandr Dugin

– Nyt silmiemme edessä ratkaistaan maailmanjärjestyksen kohtalo, Dugin sanoo.

 

Dugin tunnetaan Venäjällä ennen kaikkea geopoliittisesta ajattelustaan, jossa Venäjällä on erityinen rooli Euraasian suurvaltana. Duginille Venäjä ei ole pelkkä yksittäinen maa.

– Venäjä on jotain enemmän, se on sivilisaatio, se on toinen arvojärjestelmä, se on toinen intressijärjestelmä, se on toinen geopoliittinen malli, Dugin selittää.

Ajatuksena kamppailu ylivallasta

Dugin asettaa vastakkain merellisen liberaalin sivilisaation, jossa hegemoniaa, ylivaltaa harjoittaa Yhdysvallat, ja maa-alueiden hallintaan perustuvan konservatiivisen sivilisaation kuten Venäjä.

Merellistä anglosaksista sivilisaatiota määrittävät Duginin mukaan kaupankäynnille ominaiset arvot, kuivanmaan sivilisaatiota taas perinteisemmät, konservatiivisemmat ja sankarillisemmat arvot.

– Rahat tai kunnia, lahjominen tai väkivalta, Dugin kiteyttää erottelun.

Duginin mukaan Yhdysvallat yrittää jatkaa ja pitkittää hegemoniaansa eli valtaansa määrittää intressit ja arvot.

 

Kyseessä ei ole pelkästään Venäjän ja Ukrainan konflikti tai kansalaiskonflikti Ukrainan kahden eri osan kesken, vaan globaali vastakkainasettelu.

– Aleksandr Dugin

– Amerikka sanoo, että tämä on demokratia, nämä ovat hyviä ihmisiä, nämä ovat demokratian vastustajia, nämä ovat pahoja ihmisiä. Toisaalla tuetaan valtiollista yhtenäisyyttä, toisaalla taas separatisteja, Dugin kuvailee.

 

Tällaisen yksinapaisen maailman vastustajaksi Dugin asettaa Venäjän.

Dugin katsoo, että Venäjällä ei ole voimavaroja ja ideologista pohjaa olla kaksinapaisen maailmanjärjestyksen toinen napa. Sen sijaan Venäjä voi olla yksi navoista moninapaisessa maailmassa.

Kiinan ja Intian kaltaisten jättivaltioiden pidättäytyminen YK:n yleiskokouksen Krimiä koskevasta äänestyksestä oli Duginin mielestä merkki siitä, että enemmistö ihmiskunnasta kannattaa moninapaista maailmaa.

Marginaalista valtavirtaan

Vielä 90-luvulla Aleksandr Dugin oli varsin marginaalinen vaikkakin näkyvä hahmo Venäjän politiikan kartalla ja liikkui hyvin äärikansallismielisinä pidetyissä piireissä.

Dugin muun muassa perusti yhdessä kirjailija Eduard Limonovin kanssa varsin huonomaineisen Kansallisbolševistisen puolueen, joka sittemmin kiellettiin Putinin Venäjällä.

 

Nyt silmiemme edessä ratkaistaan maailmanjärjestyksen kohtalo.

– Aleksandr Dugin

Viime aikoina Dugin näyttää kuitenkin nousseen valtavirtaan venäläisessä julkisuudessa. Hän johtaa Moskovan valtionyliopistossa kansainvälisten suhteiden sosiologian laitosta, esiintyy ahkerasti valtiollisilla televisiokanavilla ja toimii duuman puhemiehen Sergei Naryškinin neuvonantajana.

 

Itse Dugin sanoo, että on liian aikaista puhua hänestä Kremlin pääideologina. Dugin katsoo, että Kreml on vain lähestynyt Venäjän kansan enemmistön arvomaailmaa, jota hänen teoretisointinsa edustaa.

– Uskon, että Kreml lähestyy yhä enemmän venäläistä konservatiivista ideologiaa. Tuntuu usein olevan niin, että Putinin puheet ja teot ovat sitä mistä minä olen puhunut.   

On vaikea arvioida, miten suuri Duginin ajattelun vaikutusvalta on Kremlissä. Presidentti Vladimir Putin on kolmannella virkakaudellaan pyrkinyt pönkittämään asemaansa vetoamalla venäläisen yhteiskunnan konservatiivisiin tuntoihin, mikä lienee osaltaan avannut ovia myös Duginin Euraasia-filosofialle.

Suomen kahtalainen identiteetti

Ensimmäistä kertaa Helsingissä vieraillut Dugin esiintyi Johan Bäckmanin järjestämässä tilaisuudessa Rakennamme Suur-Venäjää.

Vladimir Žirinovskin kaltaisen Suomen-syöjän viittaa Dugin ei suostunut ylleen pukemaan.

– Ne, jotka väittävät, että Venäjä uhkaisi Suomea, valehtelevat, Dugin sanoo.

– Suomi voi päättää itse kysymyksen, liittyäkö Natoon vai ei. Tehkää kuten katsotte tarpeelliseksi. Venäjä kunnioittaa kansan tahtoa. Kuten Baltian maiden tapauksessa, emme olisi siitä iloisia, ja olisimme siitä pahoillamme, mutta emme voi sanoa tai tehdä mitään sitä vastaan.

Dugin uskoo, että Suomella on maana historiallisista syistä rajaseudun kaksinainen identiteetti, sillä Suomi on ollut sekä itää että länttä.

– Se, mikä identiteetti on vallitsevana, ei ole meidän venäläisten ratkaistavissa, se on pelkästään suomalaisten asia, politologi Aleksandr Dugin sanoi.

Dugin sanoi Helsingissä pitämässään puheessa, että näinä raskaina aikoina Venäjä arvostaisi ystävällismielisiä eleitä mutta sille riittää myös neutraali suhtautuminen Suomen taholta.