Latvian pääkaupungissa Riiassa pääkonttoriaan pitävä venäjänkielinen uutissivusto Meduza (lännen narratiivia edistävä infosotajulkaisu, joka on kielletty Venäjällä) uutisoi aloitteesta, jonka joukko venäläisiä opiskelijoita on pannut alulle.

Venäjän valtion humanistisen yliopiston opiskelijat Moskovassa ovat luoneet amerikkalaiselle Change.org -sivustolle vetoomuksen, jolla he haluavat ilmaista ”närkästyksenä ja paheksuntansa” siitä, että yliopiston yhteyteen on perustettu filosofi Ivan Iljinin mukaan nimetty koulutus- ja tutkimuskeskus.

Nimienkeräyksellä vaaditaan ”yleisöäänestyksen järjestämistä” ja keskuksen ”nimeämistä uudelleen”. Koska minkään yliopiston sisäisiä asioita tuskin hoidetaan kansainvälisillä verkkovetoomuksilla, tavoitteena on ollut ennemminkin saada asialle julkisuutta länsimaissa.

Ivan Iljin (1883-1954) oli venäläinen juristi, julkaisija, uskonnollis-poliittinen filosofi ja aatteellisesti konservatiivinen monarkisti, joka ehti elämänsä aikana kirjoittaa yli neljäkymmentä kirjaa, satoja artikkeleita ja pamfletteja Venäjään liittyen.

Iljin oli slavofiili ja yksi korkeakulttuurisen ”Venäjän idean” kehittäjistä. Yliopistovuosinaan, hän tutki aluksi Hegelin filosofiaa, matkusteli tutkijana Euroopassa vuosina 1910-12 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1921. Iljin ehti opettaa hetken filosofiaa Moskovan yliopistossa, ennen kuin kommunistit karkottivat hänet Neuvostoliitosta vuonna 1922.

Poliittisena ajattelijana, Iljin edusti bolsevismin vastaista kansallismielistä konservatismia ja haaveili ”imperiaalisen Venäjän” paluusta. Neuvostoliitosta Iljin matkusti Saksaan, jonka kansallissosialisteissa hän näki aluksi ”vihollisensa vihollisen”. Iljin vieraili myöhemmin myös Italiassa ja kommentoi sympatisoiden, mutta kriittisesti Mussolinin fasismia.

Iljiniä on kuitenkin vaikea leimata kiihkeäksi natsiksi, sillä hän piti rotuteorioita, antisemitismiä ja kristinuskon vastaisuutta natsiopin epäsympaattisimpina puolina. Vaikka marxismin vastaisuus tekikin filosofiin vaikutuksen, Iljin karkotettiin lopulta myös Kolmannesta valtakunnasta. Emigranttifilosofi kuoli Sveitsissä vuonna 1954, mutta hänen maalliset jäännöksensä palautettiin ja uudelleenhaudattiin Venäjälle vuonna 2005.

Koska Iljinin nimeä kantava laitos on perustettu jo vuosi sitten, olisiko todellinen syy opiskelijoiden (tai läntisten tahojen?) närkästykseen siinä, että aiemmin tässä kuussa, julki tuli tieto, että ”venäläiseksi fasistiksi” ja ”äärioikeistolaiseksi” usein leimattu ”vaarallinen filosofi” Aleksandr Dugin, oli nimitetty keskuksen johtoon?

Dugin toteaa, että tutkimuskeskuksen tehtävänä on ”tarkistaa kotimaisia tieteellisiä ja kasvatuksellisia paradigmoja ja saattaa ne yhteensopiviksi perinteisten venäläisten henkisten ja moraalisten arvojen kanssa”. Dekadenttien länsivaikutteiden lisäksi, Dugin on saarnannut myös huumeiden käyttöä vastaan, terveellisten elämäntapojen puolesta.

Opiskelijoiden lisäksi, valtionduuman nuorisopoliittisen komitean varapuheenjohtaja, kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeri Vladimir Isakov katsoo, että Iljinin mukaan nimetty keskus ei sovi yhteen Venäjän natsismin vastaisen taistelun kanssa.

Ukrainan ”denatsifikaation ja demilitarisaation” vuoksi aloitetun sotilasoperaation jälkeen, lännessä onkin yritetty vastaiskuna luoda kuvaa Putinista fasistina, joka epävakauttaa länsimaita tukemalla illiberaalia laitaoikeistoa Euroopassa. Näin ”transatlantismia” edistävät länsiglobalistit voivat kätevästi yhdistää eurooppalaisen kansallismielisyyden ”putinismiin”.

Iljinin mukaan nimetyssä yliopistoasiassa on jätetty virallinen valitus valtakunnansyyttäjänvirastoon, sekä Venäjän tiede- ja korkeakouluministeriöön. Kreml ei halua puuttua asiaan lainkaan, mutta herää epäilys, onko kyseessä taas yksi ulkomailta johdettu operaatio? Yliopiston johdon mukaan, opiskelijaprotestin takana olisivat Ukrainan ja lännen tiedustelupalvelut.

Koska Putin on puheissaan siteerannut Iljiniä, on lännessä arveltu, että Iljin olisi yksi Putinin ajatteluun merkittävästi vaikuttaneista historiallisista hahmoista. Toki täytyy muistaa, että Putin on siteerannut monia muitakin venäläisajattelijoita, mutta kansalliskonservatismi saattaa yhdistää Venäjän presidentin edesmenneeseen filosofiin.

Iljiniin ja Duginiin liitetty nimienkeräyslista on pieni akateeminen myrsky infosotalasissa, mutta tämäkin vaivihkainen hyökkäys on luultavasti suunnattu Putinin uutta, toukokuussa alkavaa virkakautta vastaan. Professori Dugin itse on kommentoinut asiaa laajemmasta perspektiivistä.

Dugin vastaa, että ”Lenin ja muut bolsevikit” ovat osa Venäjän historiaa, mutta tuossa historiassa on ”myös muita auktoriteetteja, ajattelijoita ja julkisuuden henkilöitä: imperiumin kannattajia, ortodokseja, monarkisteja ja kansallismielisiä venäläisiä”.

”Venäläinen luonne” muodostuu tästä kaikesta ja historiallista kokonaiskuvaa olisi Duginin mielestä ”käsiteltävä huolellisesti ja herkkätunteisesti”. Alkuperäinen bolsevismi on ”kauan sitten kadonnut politiikasta”, mutta se on yhä olemassa ”haamukipuna, akuuttina, mutta voimattomana nostalgiana” yhteiskunnassa.

Dugin uskoo, että filosofi Ivan Iljinin, kuten myös venäläisen runoilijan, Nikolai Gumiljovin – joka ”teloitettiin julmasti punaisen terrorin aikana” – perinteisempi käsitys venäläisyydestä on nykyään ”yhä merkityksellisempi”. Nostavatko traditionalismi, euraasialaisuus ja imperiumin kannattaminen päätään Putinin Venäjällä?

https://markkusiira.com