Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi ja hänen aloittamansa ”MAGA-vallankumous” ovat herättäneet laajaa pohdintaa siitä, mitä todella on meneillään Yhdysvaltojen politiikan ja yhteiskunnan syövereissä. Trumpin retoriikka ja politiikka ovat ristiriidassa vuosikymmeniä jatkuneen amerikkalaisen liberaaliglobalismin kanssa, ja hänen kannattajansa ovat julistaneet sodan niin kutsutulle ”syvävaltiolle”.

Tämä käsite viittaa liberaali-demokraattista ideologiaa edustavaan eliittiin, joka on juurtunut syvälle Yhdysvaltojen hallinnon rakenteisiin. Tätä eliittiä tukevat rahoitus-, sotilas- ja teknologiasektorien vaikutusvaltaiset oligarkiat, jotka ovat sitoneet Yhdysvallat ja koko läntisen maailman kohtalon globalismiin, yksinapaiseen maailmanjärjestykseen ja woke-ideologian levittämiseen.

Venäläinen politologi Aleksandr Dugin on tunnettu innokkaana ’trumpistina’, mutta hänen tulkintansa Trumpin politiikasta ovat usein liioittelevia. Duginin mukaan Trumpin MAGA-ideologia asettuu jyrkästi vastakkain liberalismin kanssa korostaen perinteisiä arvoja, kansallisvaltioiden vahvistamista, laittoman maahanmuuton torjuntaa ja jopa moninapaisen maailmanjärjestyksen hyväksymistä.

Duginin näkemyksessä Trumpin politiikka heijastaa suurvaltojen, kuten Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän, keskeistä roolia globaalissa politiikassa. Hän katsoo, että Trump ei ainoastaan haasta globalistista hegemoniaa, vaan myös edistää uutta maailmanjärjestystä, jossa kansallisvaltiot ja niiden intressit nousevat entistä vahvemmin esiin.

Dugin on esittänyt myös oman hypoteesinsa kahdesta syvävaltiosta, jotka toimivat Yhdysvaltojen politiikan taustalla. Ensimmäinen on liberaalien globalistien verkosto, joka on taistellut Trumpia vastaan. Toinen, ”syvempi valtio”, on kuitenkin tukenut Trumpia. Tämä ryhmä koostuu ”teknologiasektorin oligarkeista ja oikeistolaisista akselerationisteista”, jotka uskovat teknologian ja ”uusreaktionarismin” yhdistelmään.

Dugin ajattelee, että tämä syvempi valtio näkee liberaalin globalismin esteenä teknologiselle kehitykselle ja on siksi ollut valmis edistämään Trumpin uutta nousua radikaalien muutosten toteuttamiseksi. Tämä selittäisi, miksi republikaanipuolue Trumpin keulakuvanaan on saanut rahoitusta muun muassa Elon Muskilta ja Peter Thieliltä, jotka ovat perinteisesti kannattaneet demokraatteja.

Trumpin vallankumous on saanut laajaa tukea amerikkalaisäänestäjiltä, jotka ovat kyllästyneet liberaaliin politiikkaan ja sen seurauksiin, kuten taloudelliseen eriarvoisuuteen, massamaahanmuuttoon ja kulttuuriseen polarisaatioon. Silti on syytä kysyä, onko tämä liike aidosti kansanvallan ilmentymä, vai pikemminkin teknologiaeliitin väline vallan uudelleenjakamiseen.

Trumpin populistinen retoriikka vetoaa ”tavallisiin amerikkalaisiin”, mutta hänen lähipiirinsä tekno-oligarkit ajavat agendaa, joka korostaa transhumanistisia visioita, joissa ihmisen ja teknologian rajat hämärtyvät. On epäselvää, palauttaako Trumpin politiikka Yhdysvallat ”entiseen loistoonsa” vai johtaako se vain suljetumpaan, hierarkkiseen yhteiskuntaan, jossa valta keskittyy tekoälyä, massavalvontaa ja datan hallintaa hyödyntävälle uuseliitille.

Trumpin politiikka vaikuttaa laajasti kansainväliseen politiikkaan ja suurvaltojen suhteisiin. Jos Duginin hypoteesi kahdesta syvävaltiosta pitää edes osin paikkansa, Trumpin vallankumous voi olla askel kohti teknokraattista maailmanjärjestystä, jossa kansallisvaltiot ja demokratiat sopeutetaan autoritaarisen konservatismin varjolla ’neljännen teollisen vallankumouksen’ muutoksiin.

Tämä vallankumous, joka yhdistää tekoälyn, bioteknologian ja globaalit dataverkostot, voi muuttaa vallan dynamiikkaa ja lisätä geopoliittisia jännitteitä erityisesti Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän välillä, kun suurvallat kilpailevat teknologisesta ja taloudellisesta ylivallasta.

Dugin, joka kirjoittaa kansainväliselle yleisölle, suhtautuu Trumpin hallintoon myönteisemmin kuin monet venäläistutkijat. Useat analyytikot näkevät Yhdysvallat edelleen Venäjän geopoliittisena vastustajana ja varoittavat Moskovaa luottamasta suhteiden paranemisen illuusioon Washingtonin kanssa.

Trumpin politiikka ja sen taustavoimat herättävät laajaa keskustelua ja huolta niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisestikin. Duginin näkemykset Trumpin ’vallankumouksesta’ tarjoavat mielenkiintoisen tulkintakehyksen tilanteelle, mutta on tärkeää tarkastella tapahtumia laajemmassa geopoliittisessa kontekstissa. Vasta tällöin voidaan ymmärtää niiden todellinen merkitys ja mahdolliset globaalin tason seuraukset.

https://markkusiira.com/2025/03/11/duginin-tulkinta-trump-ja-syvavaltion...