Venäläinen Aleksandr Dugin on liittynyt kiinalaisille sosiaalisen median alustoille, kuten mikroblogipalvelu Sina Weiboon sekä kulttuuri- ja viihdeyhteisö Bilibiliin, kommunikoidakseen Kiinan nettikansalaisten ja tutkijoiden kanssa ja ”edistääkseen vuoropuhelua kahden sivilisaation välillä”.

Ennen Venäjän presidentin Kiinan-vierailua, kansallismielinen kiinalaisjulkaisu Global Times haastatteli Duginia Moskovassa Kiinan ja Venäjän suhteista, sekä Duginin omista näkemyksistä ennen ja nyt.

Vladimir Putinin ensimmäinen ulkomaanvierailu hänen uudelleenvalintansa ja virkaanastumisensa jälkeen kohdistui juuri Kiinaan. Duginista tällä vierailulla on kaupankäynnin ja muun yhteistyön ohella oleellisen tärkeä symbolinen merkitys, mikä ”ilmentää tahtoa moninapaisen maailman luomiseen”.

Dugin katsoo, ettei Kiina ole ”vain osa länsimaista kapitalistista, liberaalia, taloudellista ja poliittista järjestelmää, vaan se on jo ulkona tästä järjestelmästä”. Kiinalla on yhä yhteytensä länteen, mutta Duginista kansantasavalta on jo ”täysin itsenäinen napa, suvereeni sivilisaatiovaltio”.

Kiina edustaa yhtä moninapaisen maailmanjärjestyksen pilaria, Venäjä toista. Näiden kahden navan tai kahden pilarin välisen viestinnän ja yhteistyön ansiosta myös muut maat ja alueet – kuten Intia, islamilainen maailma, Afrikka ja Latinalainen Amerikka – haluavat mukaan ”multipolarismiklubiin”.

Dugin painottaa, ettei tätä liittoa rakenneta ketään vastaan. Jos länsi hyväksyy moninapaisuuden konseptin, he voivat osallistua tämän maailmanjärjestyksen rakentamiseen. Mutta jos länsi vastustaa sitä, yrittäen ylläpitää hegemoniaa muiden kustannuksella, sitä vastaan on taisteltava.

Venäläisajattelija on nähnyt monta kertaa lännen julistavan jotain ”sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen” nimissä, mutta kun ilmenee eturistiriita, länsi yksinkertaisesti ignoroi kaikki ”säännöt”, joihin se väittää uskovansa.

Esimerkiksi Dugin ottaa Kiinan kutsumisen mukaan avoimille markkinoille. Heti kun Kiina alkoi saada etumatkaa Yhdysvaltoihin nähden, länsi määräsi protektionistisia toimia Kiinaa vastaan. Niinpä Venäjän ja Kiinan on yhdessä puolustauduttava lännen yrityksiltä ylläpitää ylivalta-asemaa muihin nähden.

Duginista Kiina on onnistunut hyödyntämään globalisaatioprosessia ja samalla vahvistamaan Kiinan kommunistisen puolueen hallintoa ja kansantasavallan suvereniteettia. Dugin näkee nyt kommunistisen puolueen ja Deng Xiaopingin viisauden: Kiina ymmärsi kasvun mahdollisuudet, mutta säilytti samalla itsenäisyytensä.

Venäjän kokemus on ollut varsin erilainen, filosofi tunnustaa. ”Venäjä menetti neuvostoaikaisen geopoliittisen järjestelmänsä ja hallintansa Itä-Euroopassa, hyväksyi länsimaiset arvot ja menetti lähes kaiken 1990-luvulla. Valtaan noustuaan presidentti Putin alkoi palauttaa Venäjän menetettyä suvereniteettia askel askeleelta”, Dugin selventää.

Tänä päivänä Dugin katsoo, että ”Kiinan ja Venäjän välisen ystävyyden filosofista perustaa on syytä täsmentää”. Nämä kaksi maata eivät ole vain strategisia kumppaneita, vaan ne edustavat erilaisia sivilisaatioita, joiden lähentynyt vuorovaikutus muuttaa maailmaa.

Kiinalaisilla sosiaalisen median foorumeilla aloittamansa vuoropuhelun myötä, Dugin on kohdannut kovaa kritiikkiäkin, varsinkin joistakin 1990-luvun kirjoituksistaan. Hän puolustautuu toteamalla, että Venäjällä elettiin tuolloin täysin eri olosuhteissa, jolloin vallassa olivat ”sivilisaatiomme petturit”. Kovat ajat loivat kovia näkemyksiä.

Dugin myöntää ajatelleensa tuolloin, että Kiina menee mukaan länsikeskeiseen globalisaatioon, menettää suvereniteettinsa ja pettää sosialistiset arvonsa globaalin kapitalismin hyväksi, muuttuen geopoliittiseksi uhaksi hänen visioimalleen sivilisaatiovaltio-Venäjälle. Duginin poliittinen ajattelu on kuitenkin kehittynyt ajoista, jolloin hän kirjoitti kohuteoksensa geopolitiikasta.

Venäläispolitologin mielipiteet ovat jalostuneet, koska ”Kiina on muuttunut, maailma on muuttunut, Venäjä on muuttunut ja geopolitiikka on muuttunut”. Mielenmuutokseen ovat vaikuttaneet myös Duginin vierailut Kiinassa, sekä keskustelut kiinalaisintellektuellien kanssa. ”Nyt näen Kiinan hengen, kulttuurin ja filosofian loiston”, Dugin esittää, ”mitä enemmän tiedän Kiinasta, sitä enemmän ihailen sitä”.

https://markkusiira.com/2024/05/17/aleksandr-dugin-ihailen-kiinaa/