The Fourth Political Theory

beyond left and right but against the center

Aleksandr Dugin analysoi tuoreessa kirjoituksessaan länsimaiden kulttuurista kehitystä ja Venäjän historiallista roolia. Hänen näkemyksensä asettaa vastakkain länsimaisen modernisaation kriisin ja Venäjän mahdollisuuden säilyttää perinteisempi yhteiskuntamalli, mutta samalla se haastaa lukijan pohtimaan Venäjän omia kipupisteitä.

Dugin korostaa Israelin teknologisen voiman paljastuneen Lähi-idän konflikteissa, joissa on hyödynnetty ennennäkemättömiä menetelmiä, kuten tekoälyllä luotuja deepfake-videoita, verkostopohjaisia salamurhatekniikoita ja viestintälaitteisiin upotettuja räjähteitä. Hän toteaa: ”Israelin käyttöön ottamat teknologiat ovat ratkaisevasti muuttaneet sodankäynnin luonteen.”

Los Angelesin kadut ovat liekeissä. Kesäkuussa puhjenneet mellakat alkoivat maahanmuuttoviranomaisten (ICE) laajamittaisten pidätysten laukaisemista protesteista, jotka kärjistyivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Presidentti Trumpin päätös lähettää 2000 kansalliskaartin sotilasta Los Angelesiin kiristi tilannetta entisestään: yhteenotoissa loukkaantuivat muun muassa brittiläinen valokuvaaja ja kiinalainen toimittaja poliisin ja kaartin käyttäessä kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Venäjän vaikutuspiirin uudelleenmuotoutuminen on keskeinen geopoliittinen kysymys 2000-luvulla, erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella. Filosofi ja politologi Aleksandr Duginin euraasialainen visio tarjoaa kiistanalaisen, venäläiseen geopoliittiseen diskurssiin kytkeytyvän näkökulman alueen tulevaisuuteen.

Venäläismielisyys (russofilia) oli aiemmin amerikkalaisen vasemmiston tunnusmerkki – sosialistien ihailun kohde, joka puolusti stalinismia ja Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmää. Nyt tilanne on kääntynyt, kuten The Economist toteaa.

Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi ja hänen aloittamansa ”MAGA-vallankumous” ovat herättäneet laajaa pohdintaa siitä, mitä todella on meneillään Yhdysvaltojen politiikan ja yhteiskunnan syövereissä. Trumpin retoriikka ja politiikka ovat ristiriidassa vuosikymmeniä jatkuneen amerikkalaisen liberaaliglobalismin kanssa, ja hänen kannattajansa ovat julistaneet sodan niin kutsutulle ”syvävaltiolle”.

Aleksandr Dugin, venäläinen filosofi ja geopoliittinen strategi, on noussut viime vuosikymmenen aikana kansainväliseen tietoisuuteen euraasialaisuuden, ”neljännen poliittisen teorian”, radikaalien päivänpoliittisten näkemystensä ansiosta, sekä myös henkilökohtaisen tragediansa myötä, menetettyään Darja-tyttärensä pommi-iskussa.

Eksentrisemmät politiikan tutkijat ovat jälleen innostuneet esittämään, että Trumpin paluun myötä, ”globalistit” häviävät ja maailma pelastuu. Mihin tällainen kuvitelma perustuu? Kannattaisiko odottaa Trumpin hallinnon konkreettisia tekoja ennen ylioptimistista hehkutusta?

Hamasin poliittisen siiven johtajan Ismail Haniyehin salamurha hänen vieraillessaan Iranissa uuden presidentin virkaanastujaisseremoniassa oli jälleen osoitus siitä, että Israel ja sen läntiset apurit kykenevät toimimaan jopa Teheranissa. Samalla yritetään taas lyödä railoa šiia- ja sunnimuslimien välille ja nöyryyttää islamilaista tasavaltaa.

Kuten odottaa sopi, tämän vuoden olympialaisten avajaisjuhlallisuudet Pariisissa olivat täynnä länttä hallitsevan eliitin synkkää symboliikkaa ja rienaavaa seksuaalipolitiikkaa. Länsimaissa edes kaikki (kulttuuri)kristityt eivät pitäneet esitystä erityisen irvokkaana, mikä heijastanee perinteisen arvopohjan eroosiota ja ihmisten ”avomielisyyttä”.

”Olemme hyvin lähellä pistettä, josta ei ole enää paluuta liberalismiin”, väittää venäläinen politologi Aleksandr Dugin.

Venäläinen Aleksandr Dugin on liittynyt kiinalaisille sosiaalisen median alustoille, kuten mikroblogipalvelu Sina Weiboon sekä kulttuuri- ja viihdeyhteisö Bilibiliin, kommunikoidakseen Kiinan nettikansalaisten ja tutkijoiden kanssa ja ”edistääkseen vuoropuhelua kahden sivilisaation välillä”.

Putin vannoi tiistaina virkavalansa ja jatkaa Venäjän presidenttinä seuraavat kuusi vuotta. Myös sotilasoperaatio Ukrainassa jatkuu; lännen hybridisota tai pakotteet eivät ole vaikuttaneet venäläisten arkeen siinä määrin, että kansalaiset kääntyisivät vallanpitäjiä vastaan, kuten lännessä on toivottu.

Venäläinen filosofi Aleksandr Dugin suhtautuu varauksella tekoälyteknologiaan, joka muuttaa tuntemamme maailman, sekä ihmisen itsensä. ”Siirryttäessä tekoälyn valtakaudelle, ihmiskunta on hahmotettava suurena tietokoneena, jonka komponentit eivät kuitenkaan toimi täydellisesti”, hän muotoilee.

Amerikkalainen toimittaja Tucker Carlson vieraili helmikuussa Venäjällä, jossa hän pääsi haastattelemaan Venäjän presidenttiä, Vladimir Putinia. Samalla matkalla, Carlson tapasi myös filosofi Aleksandr Duginin, jonka kanssa amerikkalaistoimittaja istui alas puhumaan filosofiasta.

”On vaikeaa olla kosminen ihminen”, kirjoittaa venäläinen Aleksandr Prohanov, jonka proosaa, runoa ja asiatekstiä yhdistävät kirjoitukset ovat usein niin säkenöiviä, että hänen mielensä tuntuu halkovan suvereenisti ajan, avaruuden, historian, kosmoksen ja yliluonnollisen ulottuvuuksia, vaikka hänen fyysinen olomuotonsa istuisikin datšalla Venäjällä.

Latvian pääkaupungissa Riiassa pääkonttoriaan pitävä venäjänkielinen uutissivusto Meduza (lännen narratiivia edistävä infosotajulkaisu, joka on kielletty Venäjällä) uutisoi aloitteesta, jonka joukko venäläisiä opiskelijoita on pannut alulle.

Venäläinen filosofi Aleksandr Dugin kommentoi Iranin vastaiskua. Vaikka länsimediat riensivät vakuuttamaan, että iskun Israelille aiheuttamat vahingot ovat ”suhteellisen pieniä”, on tapahtuma venäläisajattelijasta ”paljon merkityksellisempi kuin miltä näyttää”.

Politologi ja filosofi Alexander Dugin julkaisi X-alustalla ennusteen siitä, että miten nykyinen Lähi-idän kriisitilanne kehittyy tästä hetkestä eteenpäin. Hänen mukaansa vastassa on hallitsematon eskalaatio.

Lännen kansalaiset ovat tavallisia ihmisiä, jotka eivät syyllisty mihinkään, mutta heillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta muuttaa tilannetta, koska lännessä ei ole ollut demokratiaa pitkään aikaan, pohtii venäläinen filosofi ja politologi Alexander Dugin.

Venäläinen filosofi Aleksandr Dugin analysoi Israelin tilannetta ja tekee taas omia ”eskatologis-poliittisia” johtopäätelmiään. Vastuu jääköön lukijalle.

Venäläinen politologi Aleksandr Dugin on kommentoinut ”uutta hyökkäystä Krimin siltaa vastaan”. Hän kehottaa huomaamaan ”vihollisen raivokkaan jääräpäisyyden”, mikä on ”Malorossijalle tunnusomaista” (Malorossija, ”Vähä-Venäjä”, on Venäjän keisarikunnan aikaan sille kuuluneista nyky-Ukrainan alueista käytetty nimitys).

Lähes puolitoista vuotta sitten sotilaalliseksi yhteenotoksi kuumentunut Ukrainan konflikti jatkuu edelleen. Lännen mittavasta avusta huolimatta, Ukraina ei ole onnistunut häätämään venäläisjoukkoja, saati ”voittamaan” meneillään olevaa sotaa. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava – kuten myös Riley Waggaman blogissaan esittää – ettei Venäjäkään ole vielä saavuttanut päämääriään.